Aadaawwanii fi Ayyaanota

Aadaawwan (traditioner) karaa namoonni waliin itti ayyaaneffatanii fi yeroowwan barbaachisoo waggaa keessa jiran itti mallatteessaniidha. Siwiidin keessatti aadaawwan hedduun hidda-seenaa amantaa kiristaanaa, ykn dur duraa, kan biroon immoo taatee barbaachisaa seenaa Siwiidin keessatti ta'e irratti hundaa'an qabu. Aadaawwan tokkummaa-aadaa gumaachu, garuu akkuma hawaasni guddatu jijjiiramas godhu — har'a fakkeenyaaf namoonni hedduun ayyaana kiristaanaa karaa haaraa, amantaa kiristaanaa waliin walqabatee hin taane, ni ayyaaneffatu. Guyyoota-boqonnaa waggaa keessaa hedduun, akka Yuulii, Fasiikaa fi Piingistii, aadaawwan kiristaanaa irraa dhufan. Namoonni Siwiidin keessa hedduun aadaawwan kana akka qooda barbaachisaa dhaala-aadaa Siwiidin ta'anitti ilaalu, of-amantawaa ta'uu baatanii iyyuu; ayyaanota walii-waliin, fakkeenyaaf maatii waliin, ayyaaneffatu. Ayyaanota keessaa hedduun guyyoota-boqonnaa, kan namoonni hojii irraa boqonnaa argatan.

Nyårsafton (Halkan-Waggaa), Muddee 31, yeroo baay'ee ayyaanaa fi nyaata-galgalaa michoota fi maatii waliin ayyaaneffama; dhufaatiin waggaa haaraa halkan pirojaa-ibsaa (fyrverkerier)tiin kabajama. Fasiikaan (påsken) ayyaana kiristaanaa kan Bitootessa ykn Ebla keessa ayyaaneffamu, du'a Yesus guyyaa Jimaata-guddaa fi ka'umsa isaa guyyaa Fasiikaa yaadachuuf; guyyaa dura-Fasiikaa hanqaaquu, foon-hoolaa, qurxummii-laaksii (lax) fi sildii (sill) nyaachuun baramaadha; ijoolleenis yeroo baay'ee mi'aawaa hanqaaquu-Fasiikaa keessatti argatu.

Valborgsmässoafton, Ebla 30, birraa simachuuf ayyaaneffama — ibiddi guddaan galgala qabsiifama; sirbi-birraa aadaa yeroo baay'ee sirbama; yeroo tokko tokko namni tokko haasaa birraatiif kenna. Guyyaan jalqabaa Caamsaa guyyaa-hojjettootaa addunyaa guutuutti kabajama; Siwiidin keessattis guyyaa-boqonnaa, kan namoonni hundi itti boqotan; guyyaan kunis sochii-hojjettootaan (arbetarrörelsen) kan biyya guutuu keessatti mormii qopheessaniin xiyyeeffannaa argata; namoonni gamtaa-hojjettootaa, paartilee siyaasaa fi gareewwan biroo keessaa haasaa dhimmoota hawaasaa fi siyaasaa irratti kennu.

Waxabajjii 6 guyyaa-biyyaalessaa Siwiidin ti. Guyyaan kun murtii Riksdagenii bara 2005 karaan guyyaa-boqonnaa taasifame. Gustav Vasa Waxabajjii 6, bara 1523 mootii Siwiidin ta'ee filatame; kunis jalqaba bilisummaa mootummaa Siwiidin ta'ee fudhatama; Waxabajjii 6, bara 1809 immoo bifni-mootummaa haaraa (regeringsformen) kan mootichi ittaanee aangoo Riksdagen waliin qooddatuuf dirqu ni baafame. Guyyaa kanatti alaabaan ol ka'ee haasaawwanis kennamu; magaalaa-bulchiinsonni hedduunis sirna addaa lammiilee haaraa guyyaa-biyyaalessaatti simachuuf qopheessu. Ayyaanni Midsommar waa'ee bona fi ifa simachuuti. Midsommarafton yeroo hunda Jimaata guyyaa Waxabajjii 19 fi 25 gidduu jiruun ayyaaneffama. Siwiidin keessatti ayyaanni Midsommar aadaa dulloomaa kan yeroo dur-kiristaanummaa dura dhufeedha — halkan Midsommar keessa namoonni hedduun ala-mana ayyaanaa qopheessu; gaad-daraaraa hidhanii, siree-Midsommar naannoo sirbanii, faarfatanii tapha taphatu; nyaanni baramaan sildii, dinnicha-haaraa fi buna-adii ti.

Guyyaan-Qulqulloota-Hundaa (Alla helgons dag) ayyaana kiristaanaa kan namoonni hedduun mana-awwaalchaatti deemanii firoottanii fi michoota isaanii du'an yaadachuu fi kabajuuf ibsaa qabsiifaniidha; kunis Sanbata dhuma Onkololeessaa ykn jalqaba Sadaasaa keessa ayyaaneffama. Advent guyyoota-dilbata afran dura Guyyaa-Yuulii, Muddee 25, dhufa — advent jechuun 'dhufaatii' jechuudha, aadaan durii yeroo-qophii-Yuuliitiis ture; namoonni hedduun mana isaanii kaaleendarii-advent qabu, itti ijoolleen guyyuu balbala kaaleendarii keessaa banan hanga Guyyaa-Dura-Yuulii; urjii-advent kan ibsu yeroo baay'ee foddaa keessatti fannifama; siree-ibsaa-advent ibsaa afran qabu minjaala irra dhaabama, itti ibsaan tokko guyyaa dilbataa hunda hanga Yuuliitti qabsiifama.

Qulqullittii Lucia bara-Kaatolikii keessa kabajamaa turte, garuu bara dhibba 1800 keessa ture kan ayyaanni Lucia bifa har'a qabu argate. Ayyaanni kun, kan Muddee 13 ta'u, waa'ee ifa yeroo waggaa keessaa dukkanaa'aa ta'e faca'suuti; mana-barumsootaa fi bakkeewwan biroo hedduu keessatti adeemsa-Lucia (luciatåg) qophaa'a: namni tokko Lucia ta'ee gonfoo-ibsaa mataa isaa irra kaa'a, hirmaattonni kaan immoo ibsaa harka isaanii keessatti qabatu; faarfannaa addaa Lucia fi Yuulii waa'ee dubbatan faarfatu. Guyyaa kanatti lussebullar (bureeda-saafraan qopheessan) addaa dhiyeessuun baramaadha. Yuuliin aadaan ayyaana kiristaanaa dhalachuu Yesus ayyaaneffatuudha; Yuuliin ayyaana-maatii guddaa Siwiidin keessaati. Guyyaa-Dura-Yuulii, Muddee 24, maatiin wal-argaanii walitti-dhufu, nyaata-Yuulii addaa nyaatanii, kennaawwan (julklappar) wal-kennu — hedduun muka-birbirsaa mana keessatti dhaabanii ibsaa-hidhaa, kubbaa-Yuulii fi ifaa-daboo (glitter)tiin miidhagsu; tokko tokkos guyyaa Muddee 25 barii dammaqanii sirna-amantaa mana-amantaa keessatti geggeeffamu 'julotta' jedhamu keessatti hirmaatu. Namoonni hedduun ayyaana-Yuulii ayyaana-maatii ta'ee, hiika amantaa malees ni kabaju.

Yeroo namoonni gara biyya biraatti godaanan, aadaa isaanii of-waliin fudhatanii bakkeewwan haaraa fi namoota isaan argan waliin walsimsiisu — aadaawwan haaraan kunis kutaa waggaa-ayyaanaa Siwiidin ta'u. Fakkeenyi aadaa godaantotaan gara Siwiidin'itti dhufe Id al-fitr, ayyaana ji'a soomana Ramadaanaa xumurtu, akkasumas waggaa-haaraa Faarsii Nouroz fi waggaa-haaraa Kurdii Newroz, kanneen lachuu wal-qixa-guyyaa-birraa (vårdagjämning), Bitootessa 21, waliin ayyaaneffaman.