Siwiidin fi Addunyaa Alaa

Siwiidin biyyoota Naannoo Kaabaa biroo, Denmark, Fiinlaand, Island fi Norway waliin, irra caalaa Nordiska rådet (Gorsa Naannoo Kaabaa) fi Nordiska ministerrådet (Gorsa Ministirootaa Naannoo Kaabaa) karaan tumsa qaba; achittis biyyoonni dhimma garaagaraa irratti walii galanii, biyyi tokkoon tokkoon isaanii hojiirra oolchu. EU (Gamtaa Awurooppaa) tumsa siyaasaa fi dinagdee biyyoota Awurooppaa hedduu gidduu jiru, kan Waraana Addunyaa Lammaffaa booda nagaa fi tasgabbii Awurooppaa keessatti uumuuf jalqabame; Siwiidin bara 1995 irraa eegalee miseensa. Biyyoonni EU dameewwan hedduu, akka qonnaa, dinagdee, naannoo, daldalaa fi godaansaa keessatti tumsu, murtoo waliigalaa ni murteessu, seerota biyyoota miseensa hunda bira ga'anis ni baasu. Yaadni EU inni barbaachisaan biyyoonni waliin ta'anii akka jabaatan taasisuudha, karaa bilisummaa afurii (de fyra friheterna): namoonni biyyoota gidduutti bilisaan barachuu, godaanuu, hojjechuu fi meeshaa gurguruu ni danda'u — fakkeenyaaf lammiileen EU hundi biyya EU biraa keessatti hojjechuu ykn baruu ni danda'u. Siwiidin akkasumas miseensa Europarådet (Gorsa Awurooppaa) dha; dhaabbata Awurooppaa kan bara 1949 hundeeffame, mirgoota namoomaa, dimokiraasii fi seera-bulchiinsaa irratti kan hojjetu, mana-murtii Awurooppaa mirgoota namoomaa (Europadomstolen) kan hojjechiisus.

Siwiidin miseensa FN bara 1945, Waraana Addunyaa Lammaffaa booda irraa jalqabee, akka biyyoota addunyaa hedduu hundaatti. Kaayyoon FN nagaa fi nageenya addunyaa eeguu, walitti-bu'iinsa hiikuu fi waraana dhaabuu, ulfina wal-qixaa fi mataa-of-bulchuu saba hundaatiif hojjechuu, akkasumas mirgoota namoomaa fi bilisummaa irratti hojjechuudha. Sida (Styrelsen för internationellt utvecklingssamarbete) dhaabbata mootummaa kan hiyyummaa fi cunqursaa addunyaa keessaa xiqqeessuuf hojjetu — karaa Sida'tiin Siwiidin biyyoota biroo dimokiraasii, waliqixxummaa, dinagdee fi hawaasa itti-fufiinsa qabu guddisuuf gargaarti.

Siwiidin seenaa nagaa dheeraa qabdi: biyyattiin dhumarratti waraana mootummaa biraatiin bara dhibba 1800 jalqaba geggeessite. Waraana Rusiyaa waliin bara 1808–1809 geggeessite keessatti, Siwiidin Fiinlaand, kan gara waggaa 700 kutaa Siwiidin turte, ni dhabde; waggoota muraasa booda immoo Norway sababa Waraana Napoleon irraan ka'e gara gamtaa Siwiidin waliin ta'uutti dirqamte — Norway ergasii karaa nagaa bara 1905 biyya of-danda'e taate. Adeemsa kana booda, siyaasni Siwiidin waraana haaraa irraa fagaachuu irratti xiyyeeffatte. Waraana Addunyaa Lammaffaa booda, addunyaan fi Awurooppaan Waraana-Qabbanaa (kalla krig) keessa seenan, walitti-bu'iinsa gareewwan lixaa (irra caalaa Ameerikaa waliin) fi gareewwan bahaa (Sooviyet Yuuniyaanii fi tumsattoota isaanii waliin) gidduu jiru, kan meeshaa-lolaa niwukilaraa fi aangoo waraanaa jabaan wal-sodaachisan. Denmark fi Norway Dhaabbata-Waliigaltee-Atlaantiik-Kaabaa (Nato) waliin makaman, Siwiidin garuu of-danda'aa turte, Nato ala ta'uus ni filatte.

Bara 1991 Sooviyet Yuuniyaan kufe, waraana-qabbanaanis dhaabbate; kunis haala-nageenya Awurooppaa jijjiire. Siwiidin bara 1995 EU'tti dabalamte, tumsa Awurooppaa keessattis caalaatti dabalamte. Yeroo Rusiyaan bara 2022 Ukraayina waraanuu jalqabde, yaaddoon nageenya Naannoo Kaabaa dabale; Siwiidin fi Fiinlaandis yeroo wal-fakkaataa Nato — tumsa-ittisa kan biyyoota-miseensaa eeguuf kaayyeffate — miseensa ta'uuf iyyachuu ni filatan. Siwiidin bara 2024 miseensa taate.

Siwiidin biyyattii fi jiraattota ishee eeguuf itti-gaafatamummaa qabdi. Namni Siwiidin keessa jiraatu hundi, umuriin isaa 16 hanga 70 gidduu jiru, biyyattii eeguuf gargaaruuf dirqamuu danda'a yoo barbaachise — kunis totalförsvarsplikt (dirqama-ittisa-guutuu) jedhama. Ittisni-guutuu Siwiidin ittisa-waraanaa fi ittisa-hawaasaa (civila försvaret) lachuu of-keessaa qaba. Ittisni-waraanaa Försvarsmakten (Humna-Ittisaa) of-keessaa qaba: loltoota-lafaa, loltoota-galaanaa fi humna-qilleensaa, kanneen daangaa fi bilisummaa Siwiidin eeganii, sochii-addunyaa keessattis hirmaachuu danda'aniidha. Siwiidin dirqama-waraanaa-waliigalaa (allmän värnplikt) qabdi, kan dhiironnii fi dubartoota umuriin isaanii 18 guutame hunda hammatu — isaanis gaaffii deebisanii qormaata fudhatu; ergasiis eenyutu leenjii-waraanaa bu'uuraa fudhachuuf mijaa'aa akka ta'e murtaa'a; qooda isaanii xiqqaa qofatu leenjicha itti fufee xumura. Ittisni-hawaasaa (civilförsvaret) jechuun waraanaa alatti namoonni biroo sodaa fi rakkoo hawaasaa keessatti mudatan furuu akka danda'aniidha — ittisni-hawaasaa hojiiwwan mana-barumsaa, hojii fi kunuunsa-fayyaa yeroo waraanaa ykn rakkoo keessatti akka itti fufanii hojjetan mirkaneessan of-keessaa qaba. Hojiin Försvarsmakten ittisa-waraanaa fi ittisa-hawaasaa lachuu jabeessuu, cimina dabaluu fi weerartota danda'amu sodaachisuudha.