Mirgoota Namoomaa

Mirgoonni namoomaa yaada nama hundi mirga wal-qixa qabu irratti hundaa'u. Waraana Addunyaa Lammaffaa booda, bara 1945, biyyoonni 51 waraana ittisuu fi mirga nama hundaa eeguuf Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (FN) hundeessuuf murteessan. FN bara 1948 labsii mirgoota namoomaa kan waliigalaan sadarkaa (artiklaa) 30 of-keessaa qabu ni dhiyeesse. Labsiin kunis namni hundi bilisaan dhalatee, ulfinaa fi mirgaan wal-qixa akka ta'e, jireenya dhiibbaa-malee jiraachuufis mirga akka qabu ni ibsa. Mirgoota gidduu jiran keessaa: mirga yaada ofii ibsachuu, mirga hojjechuu fi boqonnaa argachuu, mirga barnoota argachuu, mirga biyya biraatti baqattummaa gaafachuu jireenyi keessan sodaachisaa yoo ta'e, bilisummaa amantaa, eegumsa loogii sababa saalaa ykn halluu-gogaa irraa, fi mirga lammummaa (namni tokko iyyuu sababa haqa-qabeessaa fi seeraan hayyamame malee lammummaa isaa irraa hin fudhatamu). Loogiin (diskriminering) — namoota tokko tokko warra biroo caalaa gadi ilaaluun — mirgoota namoomaa cabsuudha; Siwiidin keessattis seera loogii ittisuutiin (diskrimineringslagen) dhorkameera.

Imaammanni Siwiidin waliqixxummaa dubartootaa fi dhiirotaa (jämställdhet) jechuun dubartoonnii fi dhiironni mirga, dirqama fi aangoo wal-qixa hawaasaa fi jireenya ofii irratti dhiibbaa gochuu qabaachuu qabu jechuudha. Fakkeenya hojii waliqixxummaa: dubartoota dhiirota waliin walqixa siyaasota ta'aniif jajjabeessuu; seerota hojii wal-fakkaataaf mindaa wal-qixa kennan; mana-barumsootaa fi dhaabbileen mootummaa carraa barnootaa fi guddina dhuunfaa wal-qixaaf akka hojjetan; kaffaltii-warraa (föräldrapenning) kan dubartootaa fi dhiirotaa lachuu ijoollee waliin mana turuu danda'aniif. Dhiibbaan walitti-dhufeenya dhihoo keessaa fi dhiibbaa fi cunqursaa aadaan-walqabatu seera Siwiidin jalatti yakka. Siwiidin seera hayyama-walii (samtyckeslag) qabdi; kunis namni saalqunnamtii wal-taane godhachuu barbaadu hunda, namichi/isheen kaan bilisumaan hirmaachaa jiraachuu isaa mirkaneeffachuu qaba, gaa'ila keessatti iyyuu. Dhiibbaa fi cunqursaan aadaan-walqabatu jechuun maatiin ykn gareen tokko akkamitti miseensonni isaanii of-qaban to'achuuf yaaluu jechuudha; kunis dubartoota, intalaa xixiqqoo, ilmaan, dhiirotaa fi namoota hbtqi'i miidhuu danda'a; heerumni-daa'imaa, namni umuriin isaa 18 gadi ta'e yeroo heerumu ykn fuudhu, seera Siwiidin jalatti dhorkamaadha. Dhaabbanni Waliqixxummaa (Jämställdhetsmyndigheten) hojii biyyaalessaa dhiibbaa fi cunqursaa aadaan-walqabatu ittisuu irratti itti-gaafatama. Seera bittaa-saalqunnamtii (sexköpslagen) jalatti Siwiidin keessatti saalqunnamtii bituun seeraan ala — bitaan adabamuu danda'a, gurgurtaan garuu hin adabamu.

FN waliigaltee mirga daa'immanii, barnkonventionen jedhamu, kan mirga namoomaa daa'imaa hundaa eegu ni waliigaltee. Bara 2020 irraa eegalee barnkonventionen Siwiidin keessatti seera ta'eera. Siwiidin bara 1979 biyya addunyaa keessaa jalqabaa daa'ima rukutuun akka dhorkamu murteesse yoo ta'u, har'a immoo biyyoonni gara 70 dhiibbaa daa'imaa irratti raawwatamu dhorkaniiru. Warri ykn kunuunsituun biraa itti-gaafatamummaa guddisuu fi guddina daa'imaa qabu, garuu dhaabbileen mootummaa, mana-murtiiwwan, magaalaa-bulchiinsotaa fi naannooleen barnkonventionen hojiirra oolchuu qabu — fakkeenyaaf murtiin isaan ilaalu osoo hin murtaa'in dura yaada daa'immanii gaafachuun, mana-barumsaa fi kunuunsa fayyaa daa'imni tokko iyyuu akka hin loogamne hojjechuun.

Siwiidin gareewwan xixiqqoo (minoritetsgrupper) tokko tokkoof eegumsa addaa kenniti. Bara 2000 Siwiidin Yihudoota, Roomaa, Saamii, Siwiidin-Fiinlaandotaa fi Tornedaliingota akka minoriteettii biyyaalessaatti beekte, mirga afaan-minoriteetii isaanii (jiddisch, romani chib, saamiffa, fiinlaandiffa fi meänkieli) dhaabbilee mootummaa, mana-barnoota-ijoollee fi kunuunsa-maanguddootaa waliin walqunnamtii keessatti itti fayyadamuuf. Saamiin akkasumas saba-uumamaa (urfolk) kan beekame, kan hariiroo yeroo dheeraa naannoo Sápmi waliin qabu, kan Siwiidin, Norway, Fiinlaand fi Rusiyaa qaxxaamura; mirgoota addaa lafaa fi qabeenya uumamaa waliin walqabatan, akkasumas paarlaamaa ofii isaanii filatame, Sametinget, ni qabu. Namoonni hbtqi (maqaa waliigalaa homosexuaalota, biseksuaalota, tiraansiiwwan, kuwiirotaa fi intersexiitotaaf kennamu) seera loogii ittisuutiin loogii jalaa eegamu: bara 1944 homosexuaalii ta'uun Siwiidin keessatti seera-qabeessa ta'e, bara 2003 jaartii/dhiirri homosexuaalii mirga daa'imaa guddisuu argatan, bara 2009 immoo Waldaa-amantaa Siwiidin (Svenska kyrkan) homosexuaalonni mana-amantaa keessatti akka wal-fuudhan hayyame.

Diskrimineringsombudsmannen (DO) dhaabbata mootummaa kan mirgaa fi carraa nama hundaa wal-qixaaf hojjetuu fi seerri loogii ittisuu hordofamuu isaa mirkaneessuudha. Seera irratti hundaa'uun, dhaabbileenii fi waldaaleen namoota sababa saalaa, eenyummaa-saalaa ykn ibsa-saalaa, amantaa ykn amantaa biraa, umurii, saba-lammummaa, dandeettii-hir'inaa ykn feedhii-saalummaa irraan gadi ilaaluun dhorkamaadha; iddoowwan hojii fi mana-barumsootaa tarkaanfii ijaarsaa loogii ittisuu irratti hojjechuu qabu. Namni tokko sababa garee tokkoof yakka nama tokko irratti raawwate 'hatbrott' (yakka jibbaa) jedhama; namni yakka raawwates yoo kaayyoon isaa jibba ta'e adabbii cimaa argata.