Akkamitti Siwiidin Bulfamti

Itti-gaafatamummaan siyaasaa Siwiidin keessatti sadarkaa biyyaalessaa (mootummaa), sadarkaa naannoo (naannoolee) fi sadarkaa magaalaa-bulchiinsaa (magaalaa-bulchiinsota) gidduutti qoodama. Kana malees, Siwiidin murtoo Gamtaa Awurooppaa (EU) irraa dhiibbaa argatti. Mootummaan Riksdagen (mana-marii biyyaalessaa), gorsituu-mootummaa, dhaabbilee mootummaa fi mana-murtiiwwan of-keessaa qaba. Siwiidin dimokiraasii bakka-bu'iinsa paarlaamaawaa dha: lammiileen filannoo waliigalaa irratti sagalee kennanii bakka-bu'oota Riksdagenitti filatu; isaanis seeraa fi baajata mootummaa irratti murteessu.

Riksdagen miseensota 349 kan waggaa afraffaan filatamu qaba, kanneen paartilee fi kutaalee biyyattii garaagaraa bakka bu'an. Riksdagen ministira-mummee (statsminister) filata; isaanis gorsitoota mootummaa (ministirota) filatu. Bara hunda arfaasaa mootummaan yaada dhiyeessii galii fi baasii mootummaa kan 'budgetproposition' jedhamu Riksdagenitti dhiyeessa. Paartileen mootummaa hin deeggarre 'opposition' jedhamu; hojiin isaaniis hojii mootummaa qorachuu fi imaammata biraa dhiyeessuudha.

Mootummaan biyyattii dhaabbilee mootummaa gargaaramuun bulcha — dhaabbileen kunniin dhibbaan lakkaa'amu, fakkeenyaaf Arbetsförmedlingen (dhaabbata hojii-argamsiisuu), Försäkringskassan, Migrationsverket, Polismyndigheten fi Skatteverket. Dhaabbileen kunniin seeraa fi ajaja mootummaa hordofuu qabu. Dhaabbileen addaa, akka Justitieombudsmannen (JO) fi Justitiekanslern (JK), dhaabbileen biroo akka sirriitti hojjetan to'atu.

Siwiidin naannoolee (regioner) 21tti qoodamti, kanneen siyaasota jiraattoonni filannoo naannoo keessatti filataniin bulfaman, murtoos regionfullmäktige keessatti kennamu. Hojiin naannoolee inni guddaan kunuunsa fayyaa fi yaalaa, akkasumas geejjiba-waloo akka konkolaataa-jalqabaa, konkolaataa-siree fi tiraafikii-jala-lafaa, fi kuusaa-seenaa naannoo (länsmuseer). Siwiidin akkasumas magaalaa-bulchiinsota (kommun) 290tti qoodamti, kanneen kommunfullmäktige'n bulfaman. Gumiilee (nämnder) magaalaa-bulchiinsaa keessa jiran dhimmoota adda addaaf itti-gaafatamu — fakkeenyaaf gumiin aadaa (kulturnämnden) mana-kitaabaaf, gumiin barnootaa (utbildningsnämnden) immoo mana-barumsootaaf itti-gaafatama. Magaalaa-bulchiinsonni tajaajila jiraattotaaf ta'u baay'ee kan akka bishaanii fi hir'aa, kunuunsa maanguddootaa fi ijoollee, cuftii-cabbii, kunuunsa paarkii fi barnoota namoota gaggeeddaraa (namoota guguddaa) irratti itti-gaafatamu. Magaalaa-bulchiinsaan guddaan magaalaa-guddoo Stockholm, jiraattota gara miliyoona tokkoo qabu; kan xiqqaan immoo Dorotea, kutaa-biyyaa Västerbotten keessatti, jiraattota kuma 3 gadi qabu.

Siwiidin mootummaa-mootii heeraan daangeffame (konstitutionell monarki) dha. Kunis jechuun hoogganaan-biyyaa mootii ykn mootittii aangoo siyaasaa hin qabne. Mootichi mallattoo Siwiidin ta'ee hojjeta, daawwannaa mootummaa-biyyaa godha, hoogganoota biyyoota biroos simata. Mootichi Siwiidin Carl XVI Gustaf jedhama; intalti isaa hangafti Victoria immoo kirooniin-prinseesii dha. Ittaanuudhaan intalti Victoria, Estelle, mootii/mootittii ta'uuf tartiiba irra jirti.