Biyya Siwiidin

Siwiidin Naannoo Kaabaa (Norden) keessatti, kutaa Awurooppaa kaabaa argamti. Kutaan ishee kaabaa hunda caalaa kaabatti argamu, marsaa jalaa (polcirkeln) irraa gara kaabaatti, naannoo arktikaa keessatti argama. Biyyattiin dheerinaan of-diriirsitee, gara kiiloomeetira 1 600, Treriksröset kaaba irraa hanga Smygehuk kibba irraatti balbala'a. Qarqarri galaanaa dheeraa dha: galaanni bahaa 'Östersjön' jedhamee waamama, kan biyyoolee Siwiidin guguddoo lamaan — Gotland fi Öland — of-keessaa qabu; galaanonni lixaa immoo Skagerrak fi Kattegatt jedhaman. Iddoo kaabaa taatus, Siwiidin qilleensa gaarii (mildii) argatti sababii yaa'a Golfströmmen fi yaa'a Atlaantiik-Kaabaa bishaan ho'aa fi qilleensa jiidhaa gara Awurooppaatti geessaniif.

Bakka lafaa kana kan uume bara qabbanaawaa (istiden) waggaa kuma 10 dura ture, kan haroowwan, gammoojjii-galaanaa (skärgård) fi lafa qonnaaf ta'u uume. Tulluu-tulluu Skanderna kan daangaa Norway qaxxaamuru 'fjällen' jedhamee waamama; tulluun Siwiidin ol'aanaan Kebnekaise (naannoo meetira 2 000) isaan keessa jira. Bakka Siwiidin walakkaa caalu bosonaan haguugameera. Haroowwan guguddoo sadan Vänern, Vättern fi Mälaren, Siwiidinis biyyoo gara 250 000 ta'u qabdi — biyya addunyaa kamiyyuu caalaa. Gammoojjiin-galaanaa qarqara kaabaa, qarqara bahaa hanga Småland, fi qarqara lixaa ala Göteborg fi Bohuslän keessatti argama.

Siwiidin kutaalee guguddoo sadiitti qoodamti: Götaland (kibba), Svealand (giddu-galeessa) fi Norrland (kaaba, kan bakka biyyattii walakkaa caalu qabatu). Biyyattiin akkasumas kutaalee seenaa 25tti qoodamti; kunneen har'a bu'aa bulchiinsaa hin qaban, garuu namoonni hedduun ammas isaanitti of-simatu, akkasumas kutaa-biyyaa (län) 21 fi magaalaa-bulchiinsaa (kommun) 290 qabdi. Siwiidin keessa namoonni gara miliyoona 11 jiraatu; qooddannaan isaanii wal-hin qixxee — gara dhibbeentaa 85 magaalaa keessa jiraatu, gara miliyoona afur immoo magaalota guguddoo sadan Stockholm, Göteborg fi Malmö keessa ykn naannoo isaanii jiraatu.

Siwiidin qabeenya uumamaa baay'ee qabdi: sibiila-albuudaa (järnmalm) fi albuuda biroo (kan guddaan Norrbotten kutaa-biyyaa keessatti, fakkeenyaaf Kiruna fi Malmberget argamu), bosona (kan sallulooosii, waraqaa fi mukaaf ijaarsaaf oolu kennu), lafa qonnaa (kan baay'inaan kibba Siwiidin keessatti, iddoo qilleensi gaarii ta'e), fi bishaan, kan biroo keessaa humna-bishaanii (vattenkraft) irraa humna-ibsaa (elektirikaa) oomishuuf itti fayyadamu.

Qilleensi addunyaa yeroo dabraa caalaa ariitiidhaan ho'aa deemaa jira, keessumaa sababii gaazii-bosonaa (growthhouse gas) namoonni geejjibaa, warshaalee fi qonnaa irraa gadi-lakkisaniif. Kunis cabbii baqsuu, sadarkaa galaanaa ol-kaasuu fi qilleensa hamaa dabaluu fida. Siwiidin keessatti kunis roobni jabaataa fi lolaa, akkasumas gogiinsaa fi ibidda-bosonaa fiduu danda'a. Siwiidiniin seera qilleensaa (klimatlagen) kan kaayyoon isaa gadi-lakkisiisni gaazii-bosonaa bara 2045tti dhihoo bakka-bu'aa (zero) akka ta'u qabdi, addunyaa waliinis furmaata akka humna-bubbee, humna-bishaanii fi humna-aduu irratti hojjetti. Guddina itti-fufiinsa qabu jechuun qabeenya uumamaa akkamitti fayyadamnu yoo ilaalle, dhaloonni dhufu illee jireenya gaarii akka jiraatan gochuu jechuudha — kanaafis mootummoonni, dhaabbileen fi namoonni dhuunfaa hunduu gumaacha godhu danda'u, fakkeenyaaf geejjiba-waloo fayyadamuun, humna-ibsaa fi ho'a qusachuun, akkasumas kosii adda baasanii deebisanii itti fayyadamuun (recycling).