Mootummaa Amantaa-hin-Fudhanne fi Biyya Amantiiwwan Hedduu Qabu

Siwiidin mootummaa amantaa-irratti-of-danda'aa (sekulaarawaa) dha; kunis mootummaan amantaa irratti bal'aa (neutral) ta'ee, amantaa tokko illee akka hin filanne ykn hin loogne jechuudha — mootummaan nama hunda mirga amantaa addaa faana ta'uu barbaaduu ykn dhabuu isaanii ofii isaaniitiin murteessuu ni mirkaneessa. Bilisummaan amantaa seenaa keessatti yeroo hunda salphaa hin turre: yeroo dheeraaf waldaa-amantaa Luutheraana Pirootastaantii qofatu hayyamamaa ture; bara 1860 qofa ture kan Siwiidin'oonni Waldaa-amantaa Siwiidin (Svenska kyrkan) gadhiisuu hayyamameef (garuu waldaa-amantaa kiristaanaa biraa yeroo tokkotti hin makaman malee). Injifannoon dhumaa bilisummaa amantaa dhufe seera bilisummaa amantaa (religionsfrihetslagen) bara 1951 waliin, kan namoonni guutummaatti amantaa filachuu ykn amantaa tokko illee dhabuu danda'aniif carraa uume. Bara 2000 mootummaa fi Svenska kyrkan gargar ba'an; Svenska kyrkanis waldaa-amantaa hawaasa keessa jiru heddu keessaa tokko taate — amma illee waldaa-amantaa kiristaanaa guddaa Siwiidin keessa jiruudha. Akka regeringsformen, heera bu'uuraa Siwiidin keessaa tokko, jedhutti, nama hundi amantaa isaa hojjechuuf mirga qaba, namni tokko iyyuu sababa amantaa ykn ilaalcha amantaa isaatiin hin loogamu. Barnooti beekumsa-amantaa mana-barumsaa Siwiidin keessatti barattoota hubannoo bal'aa amantiiwwan, ilaalcha-amantaa fi ilaalcha-jireenyaa addunyaa guutuu irraa argaman kennuu qaba, kaayyoo hubannoo, obsaa fi garaagarummaa kabajuu guddisuuf.

Kiristaanummaan waggoota dhibbaan Siwiidin'iin mallatteesseera, aadaa hedduus of-keessaa hambisee jira. Baayyeen miseensota Svenska kyrkan yeroo gadi bu'aa jiru, garuu Siwiidin'oonni hedduun ammas ayyaana kiristaanaa akka Yuulii (jul) fi Fasiikaa (påsk) kabaju, of amantawaa ta'anii osoo hin ilaalin iyyuu; aadaalee-amantaa akka cuuphaa, gaa'ila-mana-amantaa fi awwaalcha-kiristaanaas ammas baramoo dha, warra of-amantawaa jedhanii hin ibsanne gidduu iyyuu. Gaheen amantaa hawaasa keessatti xiqqaachaa dhufe, garuu wal-faana amantaa fi dhimmoota-amantaa xiyyeeffannaa caalaa argataniiru bara dhihoo kana. Akkuma godaansi dabalaa deeme, baay'inni amantiiwwan Siwiidin keessatti hojjetamanis dabale; har'a jechaan amantiiwwan addunyaa hunda Siwiidin keessatti bakka bu'an argamu.

Kiristaanummaan har'a amantaa addunyaa guddaa dha. Siwiidin har'aa keessa waldaaleen-amantaa kiristaanaa gara-garaa aadaa fi ilaalcha-amantaa gara-garaa bakka bu'an hedduun jiran, fakkeenyaaf gosoota guguddoo sadan: waldaalee-orotodoksii, Waldaa-amantaa Kaatolikii fi waldaalee-Pirootastaantii garaagaraa. Svenska kyrkan miseensota gara miliyoona shanii qabdi, hidda-seenaa aadaa Luutheraana-Pirootastaantii kan bara dhibba 1500 hundaa'e keessaa qabdi — kanaan dura, bara-jiddu-galeessaa (medeltiden), Siwiidin biyya Kaatolikii turte; ammas mana-amantaa dulloomoo, irra caalaa kan bara-jiddu-galeessaa, biyya Siwiidin guutuu keessa argamu.

Seenaan Yihudummaa Siwiidin keessaa gara bara dhibba 1700 deebi'uu danda'a, yeroo Yihudoonni jalqabaaf biyyattii keessa jiraachuu fi amantaa isaanii hojjechuuf mirga argatan. Antisemitizimiin (jibbi Yihudootaa) yeroo dheeraaf Awurooppaa guutuu keessatti bal'inaan ture; bara 1870 qofa ture kan Yihudoonni mirga-lammummaa guutuu Siwiidin keessatti argatan. Yihudummaan har'a amantaa addunyaa keessaa xiqqaa dha; waldaalee-amantaa Yihudootaa fi mana-sagadaa (synagogue) hedduun Siwiidin har'aa keessa jiran karaawwan gara-garaa amantaa fi aadaa Yihudootaa hojjechuuf ni dhiyeessu; aadaa fi hawaasa Yihudootaa eeguu fi guddisuu keessattis gahee barbaachisaa qabu.

Walqunnamtiin Hinduzimii fi Budhizimii waliin Siwiidin keessatti irra caalaa bara dhibba 1900 keessa jalqabame, keessumaa karaa imala Eeshiyaatti deemuu fi fedhii meediteeshinii fi yoogaa dabaluun; har'a Hinduwwanii fi Budhistoonni irra caalaa godaantota biyyoota amantiiwwan kun guguddoo ta'an keessaa dhufan gidduu argamu; waldaalee-amantaa Budhizimiiifi Hinduzimii fi mana-amantaa (temple) bakkoota gara-garaa Siwiidin keessatti argamu. Jalqaba bara dhibba 1900 Musliimonni muraasa qofatu Siwiidin keessa turan — Waraana Addunyaa Lammaffaa boodaa qofa ture kan baay'inni Musliimootaa karaa godaansaa dabale; masjiidni jalqabaa Siwiidin bara dhibba 1970 keessa ijaarame. Islaamni ammatti amantaa addunyaa lammaffaa biyyattii keessa jiruudha; masjiidonnii fi bakkeewwan-sagadaa Siwiidin guutuu keessatti argamu. Waldaaleenii fi dhaabbileen Musliimotaa Siwiidin gosoota fi aadaalee gara-garaa Islaamaa keessaa akka sunnii fi shii'aa ni mul'isu, sagadaa, barnootaa fi walqunnamtiis ni dhiyeessu.