Seeraa fi Haqa

Heeronni bu'uuraa seerota biroo caalaa jijjiiruun ulfaataa dha. Siwiidin heerota bu'uuraa afur qabdi: regeringsformen (bifa-mootummaa), tryckfrihetsförordningen (seera bilisummaa maxxansaa), yttrandefrihetsgrundlagen (heera bu'uuraa bilisummaa-yaada-ibsuu) fi successionsordningen (seera dabarsaa-mootummaa). Regeringsformen aangoon uummataa hundi Siwiidin keessatti uummata irraa akka maddu, Riksdagen seera akka baasu fi mootummaan biyyattii akka bulchu ibsa. Mirgaa fi bilisummaa bu'uuraa lammiilee ni mirkaneessa, gahee hoogganaa-biyyaa fi akkamitti dhaabbileen mootummaa hojjetan ni ibsa. Tryckfrihetsförordningen dubbii-bilisaa bifa maxxansaa ni eega; yttrandefrihetsgrundlagen immoo nama hundaaf yaada isaa fi ilaalcha isaa bilisaan ibsachuu mirga kenna, fakkeenyaaf raadiyoo, tv fi gaazexaa keessatti — haata'u malee yaada gariin seeraan dhorkamaa dha, fakkeenyaaf maqaa-balleessuu, jibba saba tokko irratti kakaasuu fi icciitii nageenya Siwiidin miidhu dabarsuu. Successionsordningen eenyu, mootii kan ammaa booda, mootii ykn mootittii ta'uu qabu ni murteessa. Mirgi bal'aan Siwiidin 'allemansrätten' — mirga bosona keessa deemuu, adeemsa, sarkiit-oofuu, ija-mukaa funaanuu fi dunkaana dhaabuu, itti-gaafatamummaa uumama hin miidhinee fi abbaa-lafaa hin rakkisiniin — heera bu'uuraa keessatti eegamaadha.

Sirni haqaa Siwiidin dhaabbilee hedduu kanneen seerri akka hojiirra oolu hojjetan of-keessaa qaba: poolisiin yakka ittisa, qorata, of-danda'ees loluu godha; dhaabbanni himataa (åklagarmyndigheten) namoonni shakkaman mana-murtiitti dhiyaachuu qabu ykn hin qabne murteessa; mana-murtiin ragaa ilaalee adabbii, fakkeenyaaf faaydii ykn mana-hidhaa, ykn bilisa-baasuu murteessa; dhaabbanni miidhamtoota-yakkaa (brottsoffermyndigheten) namoota yakkaan miidhaman gargaara; kriminalvården immoo mana-hidhaa fi akka namoonni murtaa'an adabbii isaanii baafatan itti-gaafatama.

Mirgi-seeraa eegamuu jechuun nama hundaaf seera duratti wal-qixa ta'uu fi mirga dhaddannaa haqa-qabeessa qabaachuudha. Mana-murtiiwwan mataa isaanii bulchu — mootummaan yookaan Riksdageniin akka isaan murteessan murteessuu hin danda'an. Nama hunda mirga abukaatoo gargaarsaan of-ittisuu fi murtii mana-murtii dogoggora ta'e jedhee amanu keessatti iyyata (appeal) qaba. Sadarkaan mana-murtii sadii jira: tingsrätten (sadarkaa jalqabaa, iddoo dhimmoonni yakkaa fi wal-falmii jalqabu), hovrätten (dhimmoota tingsrätten irraa iyyatan mari'ata) fi Högsta domstolen (mana-murtii ol'aanaa, dhimmoota murteessoo ta'an kanneen tingsrätten fi hovrätten keessa darban qofa mari'ata).

Hojiin poolisii seeraa fi tasgabbii eeguu, yakka ittisuu fi qorachuudha, mana-barumsootaa, magaalaa-bulchiinsota, dhaabbilee fi dhaabbilee mootummaa biroo waliin ta'uun. Poolisiin akkasumas paaspoortii fi waraqaa-eenyummaa biyyaalessaa (id-kort) lammiilee Siwiidin'iif kenna, hayyama tokko tokkos murteessa. Adeemsi qorannoo yakkaa tarkaanfiiwwan hedduu qaba, mirgi-seeraa akka eegamu: himannaa-poolisii (namni yakkaan miidhame ni himata), gaaffii-deebii (poolisiin caalaatti odeeffannoo argata), qorannoo-dursaa (förundersökning; poolisiin ragaa walitti qabee, dhugaa-baatota waliin haasa'a), qabama-yeroo-gabaabaa (anhållan; shakkiin cimaan yoo jiraate, himataan namicha qabee sa'aatii 72 hanga hidhuu danda'a), fi hidhaa-qorannoo (häktning; ragaan yoo dabale, mana-murtiin namicha yeroo dheeraa akka hidhamu murteessuu danda'a).

Qorannoo yakkaa booda, himataan (åklagare) dhaddannaan mana-murtii akka geggeeffamu ni murteessa. Yeroo dhaddannaa himataan akka namni himatame yakka raawwate mirkaneessuuf yaala; namni himatames mirga abukaatoo-ittisaa ragaa gaafachuu danda'u qaba. Abbaan-murtii miseensota-hawaasaa (nämndemän), kanneen paartilee siyaasaatiin muudaman waliin murtii kenna; isaanis bakka-bu'oota ummataati. Namni faaydii ykn mana-hidhaa adabamuu, ykn balleessaa dhabee bilisa ba'uu danda'a. Siwiidin keessatti namni umuriin 15 guutee yakkaaf itti-gaafatamaa (straffmyndig) ta'a — kanaafis himatamuu danda'a (mootummaan bara 2026 keessa daangaa kana gara umurii 13tti yakka hamaa raawwatan irratti xiqqeessuuf yaada dhiyeesseera). Namni yakka hamaa tokko tokkoof himatame galmee-yakkaa (belastningsregister) keessatti galmeeffama; kunis fakkeenyaaf hojii, ajajaa-konkolaataa (körkort) ykn lammummaa argachuu ni ulfaachisa.