Seenaa Ammayyaa Siwiidin

Waggaa dhibba lama dura, Siwiidin biyya qonnaa dhugaa turte — namoonni ummata guutuu keessaa hedduun baadiyyaa keessa jiraatanii lafa qotanii, horii kunuunsu; yeroo sanattis Siwiidin biyyoota Awurooppaa biroo waliin walbira qabamtee biyya hiyyeessaa turte. Bara dhibba 1800 keessa kunis jijjiirame: maashinoonni humna-qabeeyyiin uumamanii warshaaleen guddachuu jalqaban; Siwiidin'is gara hawaasa-industirii jijjiiramte. Jalqaba bara dhibba 1800 Siwiidin keessa gara miliyoona 2.5 jiraattota qabdi turte; waggaa dhibba booda ummanni sun dachaa ta'e, sababiin isaas mala-qonnaa fooyyaa'aa fi tarkaanfii fayyaa waliin dhufe. Haata'u malee, Siwiidin ammas hiyyeetti turte, namoonni hedduus hojii argachuun isaanitti ulfaate; kanaafuu namoonni Siwiidin gara miliyoona tokkoo ol bara 1850 fi 1920 gidduutti jireenya gaarii abdatanii gara Ameerikaa (USA) godaanan. Industirii guguddoo jalqabaa gidduu bara dhibba 1800tti jalqabame — mana-sararaa mukaa (sågverk) fi industirii-sibiilaa, ergasii immoo warshaalee kophee, uffataa fi meeshaalee makinaa; kunis namoota hedduu gara magaalotaatti akka godaanan taasise.

Mootichi, gooftota-lafaa, waldaa-amantaa, daldaltoota fi qonnaan-bultoonni yeroo dheeraaf aangoo siyaasaa Siwiidin keessatti qabaachaa turan. Yeroo hawaasni industirii ta'ee ammayyaa'e, namoonni caalaatti sirni siyaasaas akka jijjiiramu gaafachuu jalqaban. Bara 1809 Riksdagen heera bu'uuraa haaraa aangoo mootichaa daangeessu ni baase; bara 1865 immoo jijjiirama heera bu'uuraa namoota caalaatti mirga sagalee Riksdagenitti kennu ni dhufe. Dubartoonni garuu ammas mirga sagalee hin qabne; dhiironni galii ykn qabeenya murtaa'e qaban qofatu sagalee kenna ture — sooressi caalaan sagalee hedduu qaba ture. Sochiiwwan-uummataa (folkrörelser) — waldaalee ofiidhaan fedhii wal-fakkaataa horatan, akka sochii-hojjettootaa, sochii-waldaa-amantaa-bilisaa, sochii-dubartootaa fi sochii-of-qusannaa — dimokiraasii dhugaatti ce'uu keessatti mala barbaachisaa ta'an, mormii dhageessisuu, walgahii-mormii qopheessuu fi ergaa isaanii karaa seera-qabeessaan faca'suun. Bara 1909 dhiironni hedduun mirga sagalee argatan; sochiin-dubartootaa kunis dubartootaafis akka hojjetu dhiibbaa godhe; murtiin mirga-sagalee-waliigalaa waggoota hedduu mormii booda bara 1918 murtaa'e; bara 1921 immoo filannoon Riksdagenii jalqabaa dhiironnii fi dubartoonni itti sagalee kennan ni geggeeffame.

Bara 1920 fi 1930 keessa hawaasni caalaatti ammayyaa'e, humni-ibsaa (elektirikaa) jireenya guyyuu jijjiireera, taatus namoonni hedduun ammas mana-dhiphaa keessa jiraatan. Yeroon dimokiraasiin injifate booda walitti bu'iinsa guguddaa hojjechiiftootaa fi hojjettoota gidduu ta'een yaaddoo ture — bara 1931 waraanni Siwiidin hojjettoota mormaa turan Ådalen keessatti dhukaasee, namoonni hedduun ni du'an. Bara 1938 waliigalteen Saltsjöbadsavtalet jedhamu hojjechiiftootaa fi gamtaa-hojjettootaa gidduutti mallatteeffame; kunis hundee 'moodeela Siwiidin' (svenska modellen) — hojjechiiftootaa fi gamtaa-hojjettootni, siyaasota osoo hin taane, haala-gabaa-hojii irratti akka walii galan — kaa'e. Bara 1928 hoogganaan paartii Socialdemokraterna, Per Albin Hansson, yaada 'mana-uummataa' (folkhemmet) ni dhiyeesse: hawaasa namni hundi nagaa fi tokkummaa itti dhaga'u, asal-dhalootaa isaanii osoo hin ilaalin. Wal-faana, guddina hawaasa ammayyaa dukkana of-keessaa qaba ture: raasizimii bal'aa fi qorannoo 'rasbiologii' jedhamu minoriteetota akka Saamii, Tornedaliingota, Yihudootaa fi Roomaa ni miidhe; Riksdagenis seerota addaa garee-sabaa tokko tokko akka Siwiidin'itti godaanuu hin dandeenye taasisan ni baase. Siwiidin yeroo dhihoo kana seenaa kana waliin qajeelfamee, warra miidhaman tokko tokkoof deebii-tola kenneera.

Yeroo Waraana Addunyaa Tokkoffaa (1914–1918) Siwiidin of-danda'aa (neutral) ta'uu ishee ni labsite, garuu hir'ina nyaataa fi meeshaalee biroo isheen mudate. Yeroo Waraana Addunyaa Lammaffaa (1939–1945) illee Siwiidin seeraan of-danda'aa turte, garuu haala rakkisaa keessa seente — akka fakkeenyaatti, mootummaan Siwiidin loltoota Jarmanii akka Siwiidin qaxxaamuranii gara Norway fi Fiinlaand kan qabaman deemaniif hayyameera, balaa waraana keessa seenuu xiqqeessuuf. Yeroo Fixinsa-Sanyii (Förintelsen), yeroo naazonni Yihudoota gara miliyoona 6 Awurooppaa keessatti fixan, Siwiidin bara 1930 imaammata cimaa kan Yihudoonni biyyattiitti baqachuu itti ulfaatu qabdi turte; garuu dhuma waraanaa irratti imaammanni jijjiirame, Siwiidin'is Yihudoota gargaaruuf tarkaanfiiwwan hedduu fudhatte: gara Yihudoota Denmarkii kuma 7 tarkaanfii baqannaa Denmark-Siwiidin waliinii gargaaramuun Siwiidin'itti baqatan; ambaasaaddaraan Siwiidin Raoul Wallenberg waraqaa-eegumsaa Yihudootaaf kenne, kan isaan eegumsa Siwiidin jala jiraachuu isaanii mul'isu; Waldaan-Cehumsa-Diimaa (Röda Korset) immoo Yihudoota kuma dhibbaan lakkaa'aman mana-hidhaa-godaannisaa Jarmanii keessaa dhuma waraanaa irratti, 'konkolaattota-adii' (vita bussar) jedhamaniin gargaaramee baraare.

Waraana Addunyaa Lammaffaa booda, Siwiidin yeroo dheeraaf guddina dinagdee jabaa, hojii-dhabdummaa xiqqaa fi sadarkaa-jireenyaa dafee guddatu qabaachaa turte — barri 1945 hanga 1976, yeroo Socialdemokraterna irra caalaan aangoo mootummaa qaban, 'waggoota-galmee' (rekordåren) jedhamee yeroo baay'ee waamama. Hawaasni-tajaajilaa akka malee guddate: hojjettoonni fakkeenyaaf mirga torbanitti sa'aatii 40 hojjechuu fi torban shan boqonnaa-mindaa-qabu argatan; kunuunsi-fayyaa, kunuunsa-maanguddootaa fi sarara-eegumsaa-hawaasaa (deeggarsa-ijoollee, inshuraansii-dhukkubaa, pensiinii) ni fooyya'e. Mirgoonnii fi sirni-nageenyaa hedduun har'a Siwiidin keessa jiran, bara kanatti hundeeffaman. Dinagdeen jabaan namoonni hedduun baadiyyaa irraa gara magaalaatti hojiif akka godaanan taasise; wal-faana, namoonni hedduun akka Fiinlaand, Giriik, Yugoslaaviyaa fi Turkii irraa gara Siwiidin'itti godaanan — Siwiidin, kan bara dhibba 1800 keessa biyya-godaansaa turte, amma biyya-simattota ta'e. Godaansi dafamaan mana-dhabinsa uume; mootummaanis bara 1960 keessa sagantaa 'miljonprogrammet' (sagantaa miliyoonaa) jalqabe, kaayyoon isaas waggaa kudhan keessatti mana-jireenyaa miliyoona tokko ijaaruu ture.

Bara waggoota-galmee keessa garaagarummaan mindaa dubartootaa fi dhiirotaa xiqqaate; dubartoonni hedduun mana alatti hojjechuu jalqaban; wal-faana mana-kunuunsa-ijoollee (daghem) ni guddate. Bara 1960 keessa dargaggoonni nagaa, naannoo fi tokkummaa-addunyaa irratti hojii jabaa hojjetaa turan; jijjiiramni 'du-reformen' immoo namoonni maqaa-ulfinaa fayyadamuu dhiisanii wal-jedhuu (du) jalqaban jechuudha. Jalqaba bara 1970 booda Siwiidin jijjiirama hawaasaa biraa guddaa keessa dabarte: hawaasni-industirii gara hawaasa-odeeffannoo fi beekumsaatti jijjiirame. Jijjiiramni kun jalqaba akka rakkoo-dinagdeetti mul'ate — dorgommiin dabale, kutaaleen addunyaa biroo meeshaa gatii xiqqaan oomishuu jalqabaniif; industiroonni guguddoon hedduun cufaman, hojii-dhabdummaanis dabale. Bara 1976 Siwiidin, akka deebii rakkoo dinagdeetti, mootummaa waggoota-baay'ee booda socialdemokraatawaa hin taane jalqabaa argatte. Hawaasa-odeeffannoo keessatti namoonni barnoota caalaa barbaachisan; yuunivarsiitiiwwanii fi koollejjoonni guddatan; barbaachisummaan barnoota-yeroo-dheeraa fi barnoota-namoota-guddaas guddina tekinooloojii dafee deemuun waliin dabale.

Bara 1990 keessa godaansi gara Siwiidin'itti irra deebi'ee dabale, amma irra caalaa baqattoota bittinneessitoota ykn biyyoota waraanaan miidhaman irraa; kunis Siwiidin gara hawaasa aadaa-hedduu jijjiire — wal-faana sagreegeeshiniin fi sodaa-namoota-alaa dabale, kunis walitti-makamuu fi ala-of-baasuu ittisuu dhimma hawaasaa barbaachisaa taasise. Bara 1980 irraa eegalee mirgi dhuunfaa xiyyeeffannaa caalaa argate, fakkeenyaaf filannoo bilisaa mana-barumsaa fi kunuunsa-fayyaa keessatti dabaluun; wal-faana, mirgi ijoollee fi minoriteetotaa ni jabaate, seerota loogii ittisan caalaa dabalan — ilaalcha namoota hbtqi irratti qabamu, loogii jabaa irraa gara simannaa dabalaa deemuutti jijjiirame. Jijjiirama guddaa bara 1990 irraa eegale kan biraa immoo warra-diijitaalaa ture: kompiitaroonni, interneetii, bilbilawwan-ismaartii fi yeroo dhihoo kana immoo qaroominni-tolfamaa (AI) akkamitti namoonni hojjetan, baratan, wal-qunnaman fi odeeffannoo argatan ni jijjiiran; Siwiidin'is gara hawaasa-odeeffannoo tekinooloojii-ol'aanaa, kan addunyaa guutuu waliin walqunnamtii jireenya guyyuu keessatti qabu, taasise.